sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Uusi vuosi

Lupailen itselleni usein kaikenlaista. Joku elämäntapakonsultti on joskus teroittanut, että lupausten tulee olla hyvin rajattuja ja konkreettisia. Jos lupaa tulla onnelliseksi, voi itsekin hairahtua siitä, mitä tällä lopulta tarkoitetaan.

Hyvää neuvoa uhaten aion nyt kuitenkin luvata, että epämääräisistä epämääräisin hyve kohtuullisuus saa tulevana vuonna astua elämääni. Kun joulunpyhinä kieriskelin kinkkuähkyissäni vannoin, että never again. Juustokokoelman tuhoamisen voisi myös tehdä tyylikkäämmin puhumattakaan konvehdeista. Voisin myös tulevana vuonna nauttia perjantai-iltaisin lasin rakastamaani valkoviiniä koko pullon sijaan. Töitäkin voisin opetella tekemään kohtuudella. Kaksi tuntia oppituntien suunnitteluun päivässä saa riittää. Viikonloppuisin työn tekeminen on kiellettyä.

Ennen kaikkea aion olla itselleni kohtuullinen. Tähän ikään mennessä on tullut tehtyä niin kauheasti typeryyksiä, että viimeistään nyt on aika huomata, että kaikesta kyllä selviää. Jos nyt en aivan täydellinen ihminen voi olla, niin melko hyvä saa riittää. 

Pikku-Sisbekin unohti joskus kohtuuden :D

Tervetuloa vuosi 2015. Toivottavasti et vie minulta yhtään hevosta ja toivottavasti oppisin paremmaksi ratsastajaksi, ystäväksi, emännäksi ja ihmiseksi yleensä.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Jouluksi kotiin

Pieni Nalberttini on pian jouluorpo. Lähden huomenna kahdeksi viikoksi lomailemaan Pohjois-Karjalaan. Onneksi Iina ja tallinväki ovat luvanneet huolehtia Nallen iltasadusta ja muista tarpeista. Joulunpyhät hevonenkin saa lomailla, koska huomenna pistetään legot ojennukseen ja lyödään influenssapiikki.  Sitten kelpaa hymyillä ensi vuonnakin ja eihän sitä tiedä, jos joskus kisaamaankin pääsisi.



 Tänään kävin vain kevyesti köpöttelemässä maastossa. Vaikka keli oli surkea ja polku ajoittain aika huono, pystyi parissa kohdassa laukkaamaan pienen pätkän ylämäkeen. Heppa tykkäsi ja saatiin tosi kivoja kuvia kamalasta lumipyrystä huolimatta. 











Oikein ihanaa joulua kaikille!

tiistai 9. joulukuuta 2014

Uskonasiat

Katselin pitkästä aikaa vanhoja valokuvia eilen ja huomasin, että huomenna 10.12 tulee kuluneeksi tasan neljä vuotta rakkaan Diksu-ruunani kuolemasta. Tuolloin hevonen oli jo toisen ihmisen omistuksessa. Maailman tuhmimmasta hevosesta oli tullut edes hieman kuuliainen niiden neljän vuoden aikana, joina olin sen kanssa jaksanut tapella.

Lopulta Diksulla ei riittänyt hyppy ihan sille tasolle kuin olisin halunnut. Suuren työvoiton jälkeen tuntui melkein luovuttamiselta myydä hevonen. Olin lentänyt sen selästä niin monta kertaa ja elänyt varmasti kaikki mahdolliset ratsastuksen vaaratilanteet läpi. Halusin harrastukselta kuitenkin enemmän.

Diksun kanssa ratsutusapuna toimivat Jatta Leinonen ja Aki Karhapää. Kuvassa Aki ja Diksu kenttäkisojen esteosuudella.

Nallessa ja Diksussa on paljon yhteistä. Kanssaharrastajani taitavat sääliä minua. En tiedä uskooko kukaan muu, että meidän yhteistyöstä tulee koskaan mitään. Minusta ratsastus on jossain määrin uskonasia. Minä näen meidät ylittämässä jonakin päivänä isoja esteitä hyvässä rytmissä ja tasapainossa. Täytyy kuitenkin ymmärtää muita. Raivokkaasti puhiseva hevoseni etenee kohti estettä melkein paikallaan loikkien. Pieni herpaantuminen ja ratsu lähtee kuin nappi housusta. Kyllä siinä vähemmästäkin tulee mieleen, että mitähän tuo ihminen itsestään oikein kuvitteli hevoskauppoja tehdessään :D


Mutta silti. Pienen hetken ajan välähtää pätkä hyvää, kontrolloitua laukkaa tai pyöreä hyppy. Niinpä jatkan harjoituksia. Mikäs sille mahtaa, jos on vähän höpsö. Hevoseni sopisi varmasti paremmin miehelle tai ammattilaiselle, mutta minä nyt en ole kumpaakaan. Enkä ole niin tyhmä, etten ymmärtäisi hankkia apua. Kaikki ratsuhevoseni ovat käyneet ammattilaisen alla. Nalle ei tule olemaan poikkeus. Katsotaan, mitä kevät tuo tullessaan.

Kiitos Iidalle ja Oonalle kuvaamisesta!




Meidän huonojen ratsastajien ainoa toivo on sokea usko tulevaisuuteen. Hevoseni on ehkä vaikea, muttei niin vaikea kuin minä olen itsepäinen. Joskus elämä on yllättävää aivan kuten viikonloppuna, jolloin sain kuin sainkin hillittömästi käyttäytyvän ratsuni ehjänä maaliin paikallisissa harjoituskisoissa. Ruusuke on tietenkin lisätty korvalliselle kuvankäsittelyohjelmalla...