sunnuntai 28. elokuuta 2016

Tervepä terve

Terveyden määrä taitaa meidän tallilla olla vakio. Kun joku tervehtyy, niin toinen jo sairastuu ja tämä koskee niin hevosia kuin ihmisiäkin.

 Kaikenlaisten tapaturmien ja vammojen putkahtelusta huolimatta on pakko sanoa, että ihan järkeenkäyvästi olemme osanneet sairastaa. Vai olisiko sittenkin niin, että jossain toisessa universumissa hassu pikku elämämme on rakennettu pelilaudalle keskivaikeaksi strategiapeliksi, niin että lopulta kaikella onkin logiikka, jota itse emme vain ymmärrä.

Kun Nalle kävellä löntysteli niveltulehdustaan pois lähes koko heinäkuun, putosi taivaasta alleni pieni valkoinen poni. Hänen työnsä tuntiponina oli kuitenkin omaa humputteluani arvookkaampaa ja siirryin tutumman kokoisiin kaviokkaisiin.



Ystäville ei tosiaankaan loukkaantumisia toivo, mutta kun Henna joutui jättämään ratsastuksen hetkeksi, niin hiljaa kiitin onneani, että Hennalla sattuu olemaan niin mukava hevonen. Ja sopivasti se oma kopukka oli käyntilomalla, niin voisiko enää praemmin ikävät sattumukset kuitenkin osua sopivaan aikaan (sikäli mikäli niiden pitään osua mihinkään aikaan).

Klinkialla jälleen kerran


Nuppu-tamman kanssa käytiin kahdesti Korpikylässä treenaamassa ja kerran Miksu valmensi myös meillä kotona.

















Myös Sepon koulutunnille osallistuimme, vaikka siitä ei jäänytkään paljon jälipolville kerrottavaa. Kouluratsastus vaan ON vaikeaa :D Tämä ihana hevonen on kuitenkin etenkin esteillä niin rehti ja yritteliäs, että kateudesta vihreänä saan onnitella omistajaa hienosta löydöstä. Toivon sydämestäni parivaljakolle paljon terveitä ja treenintäyteisiä vuosia.

Nallen niveltulehdus parani kyllä hyvin, mutta seuraavana nurkan takana vaani jo alkukesänä tutuksi tullut viheliäinen vaiva. Nallella on nimittäin siitepölyallergia. Huomasin asian jälleen heinä-elokuun taitteessa, kun aloin taas reippaammin ratsastella, mutta ajattelin ensin, että kävelytysloma on vaan kerryttänyt pölyä rööreihin. Kuitenkin pärskimistä ja röhimistä ei maneesissa ratsastaessa ole. Sen sijaan kentällä, joka reunustat ovat täynnä pujoa, on hevonen ollut tosi huono. Toivottavasti hiljattain aloitetusta lääkityksestä olisi pian apua! Tässä muutama kuva tältä päivältä.







Koko kesähän tässä taas meni oman hepan treenaamisen suhteen pilalle, mutta minkäs mahdat. Onneksi pääsin kuitenkin ratsastamaan ja vaikka terveyshuolia edelleen on, niin mistään pärskimistä vakavammasta ei onneksi ole kysymys. Tänään hyppäsin ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun ihan oikean esteenkin yli. Tästä se lähtee :)

2 kommenttia: