Vähiin käy

Nalle ei ole vielä aivan kisakondiksessa, mutta viime aikoina se on ollut vähän kesäväsynyt. Niinpä uskaltauduin hyppäämään yhden pienen luokan Päijänne Jumping days-kisoissa perjantaina. Eipä olisi ehkä sittenkään pitänyt. Hevonen oli villimpi kuin koskaan ja sain sen vain hädintuskin luotsattua maaliin kahdeksalla virhepisteellä. Jos ei ole rattia eikä jarruja, ei voi voittaa. Jäätävän huonosta suorituksesta oli kuvaaja kuitemkin onnistunut saamaan pari oikein kaunista kuvaa. Kiitos Salla Kuikka!

Seuraavan kerran pääsen todennäköisesti kisaamaan vasta ensi vuonna, joten tulipahan nyt käytyä. Harmittavaa kyllä, Nallelta putosi kenkä heti lauantaina, joten nyt se saa laidunnella aina keskiviikkoon saakka. Ajattelin odotellessa soitella eläinlääkärin nyhtämään lopultakin meitä kiusaavat sudenhampaat pois. Tämä siis vain sikäli, mikäli hampaat ovat kasvaneet riittävästi ja ne saadaan poistettua.

Hammashuolet ovat vihonviimeisiä. Varsinkin herkkä ja energinen Nalle on aiheuttanut kuskille valtavasti harmaita hiuksia suuttumalla vähänkin liian kovasta kädestä. Voisin kuvitella, että hevosen kuumumisenkin osasyynä ovat juuri nämä ikävästi kuolainta painavat hampaat. Pistäkääs peukut pysryyn, että noista rasittavista naskaleista lopultakin päästäisiin eroon.

Oliverin vointi on valitettavasti huonontunut. Seurailen tilannetta, mutta kyllä päätökset joka tapauksessa ovat lähiviikkojen asioita. Oma leikkauskin lähestyy. Paljon siis elämänmuutoksia on tulossa. Viisainta lienee elää vain päivä kerrallaan.